Paljon on vettä virrannut Pielisjoessa siitä, kun viimeksi olen täällä käynyt. Kuvia olen ottanut entiseen malliin, mutta nyttemmin ne ovat nähtävissä facebook-sivuillani. En tiedä, ehkä tännekin voisi osan laittaa, ainakin nyt kun taas muistin tämän olemassaolon ja salasanan. Piuhatkin on tallessa, vaikka koiranpentu yhden aiemmin söikin. Työ vie aikaa ja energiaa enenevässä määrin, eikä kolmen koiran ja omakotitalon hoito muiden hommeleiden ohella jätä juurikaan aikaa tapettavaksi asti.
Ehkä aloitan viprin.vuodatuksen uudestaan tai jopa uuden blogin. Ilmoitan osoitteen tuonnempana jos näin pääsee käymään. Tämä voisi olla osa yksi ja seuraava osa kaksi?
Sitä odotellessa ystävät ainakin pääsette facebookiin kuvia katsomaan.
Terveisin Virpi
No niin, Matilla oli kyseinen piuha autossaan ja kuvien siirto onnistui. Nämä kaikki kuvat ovat viimekesän otoksia.
Näin kauniita maisemia oli jossain kesän aikana reissutessa tien varrella.
Oman pihan vaahteran vhreyttä.
Ja oman pihan lemmikkejä... niitä on paljon.
Valkovuokko?
Perhonen skillan kukassa
Leppis
Kukkahämähäkki kai yleensä on valkoisesssa kukassa suojavärinsä vuoksi.
Lisää tulossa... jonain kauniina syyspäivänä!
No huh huh, kuinka tuo aika menee... Uusia kuvia on kesän aikaan otettu uudelta pihalta ja reissuilta, mutta kuinkas muuten, pcssä ei enää toimi kortinlukija ja piuha kameran ja koneen väliltä on teillä tietymättömillä. Joten summa summarum, ei vieläkään uusia kuvia. Olen NIIN pahoillani.
Etsin sitä piuhaa vielä. Jos ei löydy -ostan uuden. Siihen asti toivotan teille lukijani VÄRIKÄSTÄ SYKSYÄ!
Heipä hei!
Tämä kirjoitus on Sinulle, Raija. :)) Terveisiä vaan, ja kyllä, jatkan tätä blogia vielä kunhan kevät koittaa tai saan uusia kuvia otettua. Onneksi sentään näissä ei ole aikakatkaisua...vai onko?
Tervehdys!
Nyt on hiukkasen hiipunut kuvien kanssa suhraaminen. On työ vienyt sen verran enemmän aikaa. Aloitin marraskuun lopulla oman putiikin pidon ja se suorastaan imee ajan ja energian.... ainakin näin alkuun.
Oikein hyvää joulun odotusta kaikille ja palaan kuvineni vielä joku päivä.
I´ll be back!
tuli Henulle ja Illille. Sen nimi on Teppo!
Voi että voi olla koiranpentu i-h-a-n-a! Teppo rules!
Hei!
Tuli pienen pieni sammakko pihalla vastaan. Hyvä ettei jäänyt huomaamatta.
Että se oli pieni ja niiiin söpö.
Villiviinin syksyiset punertuneet lehdet ovat ihanat.
Nokkosperhosia riittää vielä viimeisinä lämpiminä päivän tunteina.
Valmiita omenoita poimittaviksi.
Sininen kukkanen ja vihreä kirva.
Mikälie vuokko tämä.
Enkä tunne näitäkään, mutta hauskoja lyhtyjä ovat!
Aamukastetta vielä ennen aamupakkasia:
Pisaroita muodostunut jonoiksi menneen kesän kukkasissa.
Pisaroita hämähäkinseiteissä.
Tänä syksynä sieniä riittää. Niin syötäviä kuin niitä toisiakin.
Tänään käytiin sienessä ja saalis oli valtaisa, en vain ottanut niistä kuvia!
Jospa kamera tulisi mukaan ensi kerralla. Iloista syksyä!
Kärhöt kukkivat kauneimmillaan.
Ukonhattu näyttää sisältä tältä.
Sinisen anemonen värikylläisyyttä.
Hah, vaihteeksi kärpänen on luiskahtanyt kuvaan.
Keltainen unikko hehkuu auringossa.
Hämähäkinseitin täydellinen rakenne.
Asterin punainen kukka.
Punainen unikonkukka.
Nokkosperhonen asterissa.
Tässä verraten topakkarakenteinen hyönteinen.
JA oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Heippsan taas!
Tässäpä tulee kerralla vähän enemmän uusia kuvia, koskapa en ole taas aikoihin tätä blogiani päivittänyt. Soriiii! Yritän parantaa tapani. Kommentoikaa!
Orvokin hehkuvat violetin sävyt yllättävät joka kerta.
Tämä kuva on sinipuna vaulan (tms) kukan sisustaa.
Harakankellopa tietenkin on tämä tässä.
Syksyn kauniisti punertamia pihlajanmarjoja.
Syksyn satoa, omenasta lähikuva.
Ja sitten hieman erilaisia hyönteisiä!
Sadevesisaaviin matka päättyi tältä ötökältä.
Aika makeet varpaat!
Kärpäsen profiili.
Heinäsirkka istuu lehdellä.
Horsmakiitäjäkö se tämä oli?
Luonnon oma jing ja jang-kuvio.
Tällä hämähäkkiäidillä on muksut mukanaan.
Nokkosperhonen juuri lentoon lähdössä.
Kiitos ja hellurei seuraaviin otoksiin!
Terve! Heinäkuu on kohta taas ohi. Huonosti olen viime aikoina kuvia napsinut. Johtuen pattereista. Aina tyhjät, vaikka kamera onkin ollut mukana.
Puna-apila on tämä, Hesan reissun eksoottista satoa.
Sea-Lifessa olisi ollut paljon kuvattavaa, mutta noin sadasta kuvasta vain muutama on julkaisukelpoinen hädin tuskin. Kalat olivat niin vikkeliä ja toisekseen valoa ei riittänyt.
Semmoista se on silloin tällöin ja palatessa.
Kuulumisiin ensi kertaan!
Jussit oli ja meni ja hauskaa oli. Tässä muutama kuva mieliaiheistani eli ötököistä ja väreistä.
Siinä kauniit... loppuun vähemmän ihastuttavat.
Ja mukavia kesäpäiviä!
Metsäkurjenpolven kukat ovat ihanan lilan väriset.
Niitä on useita eri värejä.
Valkoinen kukkahämähäkki vaanii koiranputkessa.
Seuraava uhri?
Leppoisaa juhannusta kaikille!
Syreenin kukat vielä kertaalleen läimäisin tähän.
Krassi lähikuvassa.
En tiedä tämän sinisen kaunokaisen nimeä.
En myöskään tämän...
JA vikana perhonen "turpa rullalla" ;)
Paistaa taas aurinko ja värejä on kaikkialla:
Lila syreeni on upean värinen - ja tuoksuinen.
Kerrottu keltainen kukka, jonka nimeä en tiedä.
Tämä on jokin koristepuu, omena?
Ja jälleen aukko sivistyksessä, kukka on ja kaunis.
Keltaisen unikon emi ja heteet ja alla oranssi samanmoinen.
Jahas, tämä on näköjäänkin sinipilkullinen kukkanen.
Tämän tiedän, se on tavallinen villiorvokki.
Kirsikkapuun kukat ovat upeita.
Tässä on kurjenpolven kukan emi ja heteet.
Ötökkä ruokailemassa omenan kukassa.
Toinen ötökkä tässä on sitten toisessa kukassa.
Olen pahoillani, etten tiedä nimiä puolillekaan kuvaamistani kasveista -saati sitten hyönteisistä. Kuvaaminen on niin paljon mukavampaa kuin nimien etsiminen. Jos joku niitä tunnistaa, niin kommentoikaa ihmeessä.
Värikästä viikon alkua!
Näitä riittää kun on paljon voikukkia nurmikolla.
Semmoinen olento siinä sitten lepää omenankukassa.
Tämä taitaa olla ihan tavis raatokärpänen.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Pikku kukkakärpäsen tapainen häärii omenan kukassa.
Ja tässäpä sitten jo omenapuu kukkii.
Hellepäivien kuvia siskon pihalta:
Koristepensas, jonka nimeä en muista, tuoksui koko pihamaalla.
Tässä samasta pensaasta lähikuva.
Ja näitä lemmikkejä oli paljon ja myös valkoisena. Ihania.
Tällä oli pyöreämmät lehdet?
Takaosassa pihaa kasvaa sitten kieloja, ja tuoksuu myös.
Kulleron kaunis kukka on niin keltainen, niin keltainen.
Tuoksuvattu etupihalla on vielä tässä vaiheessa.
Kiitos Paula ja pojat, kiva oli käydä taas!
